Sivut

torstai 20. heinäkuuta 2017

PUHDETÖITÄ RIITTÄÄ

Siis eivät nämä pihahommat mitään puhdetöitä ole,  jotkut ovat raakaa raatamista.
Leikkimökin takaa kaadettiin keväällä pitkä koivu häiritsemästä kauniinmallisen kuusen kasvua.
Joku ilta sitten sain oksat silputtua. Neljä kottikärryllistä tuli oksasilppua kostean polun päällystämiseen. Oksasilppuri on vempain, josta en hevillä luopuisi.
Taas on odottamassa muutaman puskan oksat silppuria.


 Tontille tuli pakollinen viemäröinti muutama vuosi sitten. Autojen ja työkoneiden kulku kotitiellä sai sen huonoon kuntoon. Omalla kustannuksella sen silloin jouduimme kunnostamaan. Nyt vasta, tänä kesänä saatiin korvaava kasa mursketta tielle. Yli kymmenen kuutiota, kuulemma.


"Isäntä sano, että se sen itte levittää, ei mitään koneita tarvita- kottikärry-lapiosysteemillä. Mua ihan nauratti, ei kai se oo tosissaan, lapiohommilla tommonen kasa- ei tu onnistuun (Isännän lempilause!)"
 
   

 "Mulle oli Emäntä antanu hommaks` pilkkoo pari pihlajanoksaa -aika isoja- ja siinä mun aikani kulukin hyvin."


"Ennenkun mää huomasinkaan oli kottikärryt lastattu täyteen ja kasassa oli ammottava kolo."
 

"Välillä Isäntä piti huiluutauon. Ja mää kans` "
 

                                           "Isännän mehupullo. Enää on pohja peitossa."
 

     "Kun Isäntä kärräs sepeliä, huhki Emäntä kukka- eikun rikkaruohopenkissä. Ne tekee yhteistyötä, toinen toista ja toinen taas ihan jotain muuta."


"Emäntä löysi reunakivien alta vanhat räystäskourut, ne oli ollu reunakivien alla ties kuinka kauan. Emäntä on sitä mieltä, ettei oikeen mitään kannata heittää pois nääkin on kuulemma ollu siitä hyvät, että reunakivet on saatu suoraan ja pysyyn uppoomatta maan alle."


                                       "Tollakseks´siistiks´se taas ton reunan sai."


Kun ostimme tonttimme 1975 olivat tienvieren kuuset honteloita näreitä. Nyt ne ovat yli viisikymppisiä korkeita muotopuolia kuusia.  Peltoaukean takaa tuivertavan tuulen ne hyvin taltuttavat, mutta kotipihaan tuloväylä on tummanpuhuva sekä kesällä että talvella.
Alunperin pihatie kulki lasikasvihuoneen kohdalta, mutta  talvella 1979 kun olin lähdössä vauvan kanssa neuvolaan oli tie pyryttänyt umpeen ja jouduin lapioimaan meidät ulos pihasta.
Silloin päätin, että antaa olla viimeinen kerta, tien paikka pitää muuttaa. Ja niin se tehtiin kulkemaan näiden kahden kuusen välistä kesällä -80.
 


Olen ehdottanut kuusten ja yhden koivun kaatamista monta vuotta, mutta vastaukseksi olen saanut "Ynh"... Aina kuitenkin rohkeasti palaan asiaan ja sen etenemiseksi yritän löytää houkuttelevia vaihtoehtoja. Netistä olen katsellut puunkaatajia, jotka tekevät sen pätkimällä, suorakaato ei ongelmitta onnistuisi. Kolme isoa kuusta ja pari koivua saisi poistaa, vierellä kasvaa jo uusia tuulensuojapuita  ja istuttamani tammi tarvitsee valoa. Puiden lehtien lähtöä odotellessa...

4 kommenttia:

  1. Teillä ovat kaikki projektit melko massiivisia. Tuntuu suorastaan nolota, kun puhun puutarhahommissa olemisesta, kun nyhdän maasta pari sangollista rikkaruohoja. Nykyinen kesäsää helpottaa esim, kärräystä, kun ei koko ajan tarvitse hikeä pyyhkiä. Hyvää viikonloppua teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun teimme päätöksen tähän taloon jäämisestä viime keväänä, on into lähtenyt uuteen laukkaan ja "näyttävät" projektit ovat mannaa kropalle ja sielulle. Sadepäivinä huilitaan niin perusteellisesti.

      Poista
  2. On tuossa puuhasteltavaa..Toivotaan että olisi sopivia pihatyökelejä!! Oksasilppuri on varmasti kätevä sitä on meillekin suunniteltu.. ja ihana oli tuo teidän toinenkin "silppuri":)♥ Kaunista kesäpäivää sinne!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kesäpäivän toivotuksista ja tervetuloa lukemaan blogiani!Karvainen silppuri on erittäin pätevä omimassaan toimessa...

      Poista