lauantai 16. kesäkuuta 2018

UNIKKONI MUN JA MUUTAMA MOOSES

Aamulla hieraisin silmiäni kun keittiön ikkunasta näin ihmeen, idänunikkoni on aukaissut ensimmäisen kukkansa! Pulleita nuppuja on vaikka kuinka monta.

Tätä ihmettä ja ihastusta olen odottanut jo kolme kesää. Viime kesän lopulla se yritti avata yhtä kukkaansa siinä kuitenkaan onnistumatta.


Löysin valokuvistani tämän juurakon kukkeimmillaan, kuvan takana lukee -kesä 2007. Alkuperäisen juurakon olen saanut kun täytin 50, eli 22 vuotta sitten!
 Tästä juurakosta otin muutama vuosi sitten palan ja istutin sen takapihan uuteen penkkiin. Nyt se kukkii!


Tämä unikko tekee korkeat, yksinkertaiset ja hehkuvat kukat.  Sen vaeltava ja leviävä sukulainen tekee kerrotut, pörheät kukat ja kukkii aiemmin.


Etupihalla availee edesmenneestä Anttilasta ostettu aniliininpunainen pioni kukkiaan. Vaaleanpunainen ikivanha vielä kasvattaa nuppujaan.


Mooseksen palavan pensaan valkoiset ja lilat alkavat olla täydessä kukassa.




Taas löysin karkulaisina hyvin alkuunlähteneitä Mooseksen alkuja. Siirsin niitä pihatien kesäkukkapenkkiin vahvistumaan.
Viime kesänä kesäkukkapenkki melkein mykisti minut rehevyydellään. Toukokuun alussa kylvin siihen taas yli 40 kesäkukkien siemenpussillista. Kasvuunlähtö on ollut erittäin huonoa, vain viimeksikylvetyt ruiskaunokit ja kehäkukat ovat kunnolla itäneet. Olisiko käynyt niin, että säätila oli liian lämmin , että siemenet olisivat päässeet itämään? Kastelua ovat kyllä saaneet joka päivä. Vai haittasiko tulppaaninsipulit jotenkin itämistä?
Kaikki syksyllä istutetut tulppaaninsipulit olen nostanut jo ylös. Syksyllä istutan ne uudelleen tiiviimpiin ryhmiin.
Taidan tehdä tästäkin penkistä perennoille kasvupaikan. Taimista ei ole pulaa.

Kuivuus on ollut toisaalta hyväksi kukka- ja kasvimailla; kotiloita on kyllä näkynyt muutamia ja niitä lilluu jonkinlainen määrä etikkavedessä, mutta vaelluksia ei ole näkynyt. Varuillaan kuitenkin saa olla, ettei puutarhaa valloita kutsumattomat otukset. Hyi, sanon minä!


 Yksi onneton kotilo oli eksynyt kasvisuojaan. Vihreä suoja ja muoviset kasvatuspaljut keräävät näköjään pinnoilleen kotiloita näinkin kuivalla kelillä. Viime kesänä sen jo huomasin. Onneksi on tuota Ferromyliä varattuna, sitä tarjoilen kasvisuojan reunamille ripoteltuna. Ne, jotka tapaan ulkopuolella, laitan etikkakylpyyn surutta.

Tänä keväänä en ole tavannut yhtään liljakukkoa, vain yksi toukkakakkakökkäre oli varjoliljan lehdellä.

Malvakin on jo avannut kukkiaan.


Alapihan neljä vuotta kasvanut 500 metrinen viemärikaivannon aukko on rehevöitynyt lähes umpeen. Enää ei meidän polkuakaan näy.


Neljässä vuodessa on lupiinikasvustokin levinnyt tähän entiseen metsään. Puutarhastani ja pihapiiristä olen niitä hävitellyt, mutta tänne ei intoni enää riitä.


Kasvihuoneissa kaikki hyvin. Omia tomaatteja ja kurkkuja on näköjään kohtapuoliin syömäkunnossa.
Porkkanoita saa alkaa harventaa. Palsternakka on itänyt huonosti, harmi.
Härkäpapua saa kohta tukea. 

Jymy kulkee koko ajan kannoillani, tosin hihnaan kytkettynä. 
Kukkapenkit Jymy on jättänyt rauhaan, ei edes palloa hae jos se vahingossa menee kukkien alle piiloon.



tiistai 5. kesäkuuta 2018

PUUTARHASSA JA KASVIHUONEESSA TÄNÄÄN

Tekipä tämänpäiväinen kylmä tepposet; ei tehnyt mieli pihatöihin, ainakaan ilman kunnon vaatetusta.
Eilinen päivä meni kylillä luuhatessa ja puutarhatyöt siirsin tälle päivälle. Nyt istun lämpimän takan takana ja katselen ikkunasta kesätuulen tuiverrusta pihakoivujen latvuksissa ja siirrän töitä, jospa sitten huomenna...


Kasvihuonekierroksen tarkenin tehdä.
Salaatinlehtiä on poimittu lautaselle ja leivän päälle jo muutama viikko.


Samoin tomaatteja on maustettu itsekasvatetulla basilikalla.


 Lasihuoneessa kasvaa  muutama ostotaimi kurkkuja, alkuja on jo näkyvissä. Itse siemenistä kasvatetut kurkutkin ovat terhakoituneet ja alkavat näyttää kurkuntaimilta.
Lasihuoneen tomaatitkin ovat kuten olla pitää, kukkivia ja reheviä.

Ostin keväällä Lidlistä onnettomannäköisiä tomaatintaimia 12 kpl. Eivät ole enää onnettomia, ne kasvavat ja voivat hyvin uudessa muovihuoneessa.



Vihreässä kasvisuojassakin kasvaa muutama tomaatintaimi. Samassa tilassa säilytän kukkalaatikkokukkia, tällä kertaa Puolison- herra Kukkaron valitsemia sinisiä petunioita ja minun suosimia aniliininpunaisia. Tällä viikolla istutan ne ikkunoiden eteen.
Pitkiksi venähtäneet tsinniat pitäisi jo istuttaa penkkiin, tuulen tyyntymistä nekin odottavat.


Bloggaushuoneeni ikkunan edessä kukkii valkoinen sireeni/syreeni (kuinka vain).


Leikkimökin vieressä kukkii juhannusruusun yksi haara.


Päivänlilja alkaa avata kukkiaan. Kohta koko kymmenmetrinen penkki kukkii keltaisena.


Samoin unikot ovat avautuneet, niitä on siellä täällä, saavat olla minun puolestani. Unikon kuihtunut kukkavarsi on koristeellinen kuivattuna maljakossa.
Idänunikkokin takapihan penkissä on tehnyt monta suurensuurta nuppua, odotan malttamattomana niiden avautumista.


Makkarabaarin takana on laukkojen penkki. Tulevana syksynä niitä voisi istuttaa kolminkertaisen määrän. Tämä nyt itselleni muistutukseksi.




Hämärän tienvieren varrella tulppaanit yhä jaksavat kukkia. Näitä täytyy hankkia syksyksi lisää kun näyttävät kukkivan muita pidempään. Loppu niilläkin jo häämöttää, mutta vielä elävöittävät penkkiä ennen valkoisten leimukukkien ja päivänliljojen rehevöitymistä.


Nyt on jännittävät paikat -tuleeko täksi yöksi "hallanvaara alaville maille". Vielä lämpötila näyttää yhdeksää astetta. Aamulla mittarissa oli neljä astetta. Tein  vielä  iltalenkin ja heitin peitot mansikoiden ja kukkanuppuisten kesäkurpitsojen  päälle.



 Osan salkopavuista istutin jo ulos köynnöskaarien juurille, suojaan ne kynttilälyhdyillä näin kylmällä ilmalla.
 Näitä kynttilälyhtyjä olen säästänyt vuosittain, ne ovat käteviä pakkas- ja kasvusuojia.
Kasvihuoneessa uskon salkopapujen säilyvän ilman suojaa.


Härkäpavut selvinnevät ilman suojaa?!


Omenapuiden kukinnan aikaan olin huolissani kun pölyttäjiä oli niin vähän. Raakileita onneksi näyttää tulevan -ja paljon. Säilyisivät nyt tuholaisilta. Olisiko juuri nyt se hetki, että pihlajanmarjakoit saisi pysymään pois omenanraakileista jos antaisi vähän tuholaisruiskutetta? Sanokaa tähän vastaus, Te viisaammat, pyydän!