maanantai 1. toukokuuta 2017

JOKO JÄÄKAUSI MENI OHI?

Olipa yllättävä huhtikuun viimeinen lauantai, nimittäin sään puolesta. Maisema meidänkin pihapiirissä peittyi kymmensenttisen lumen alle.


Lumituiskua oli ilmassa enemmän kuin koko menneenä talvena.


Koirallani Jymyllä oli ihmettelemistä lumen peittämistä puista ja pensaista.


Edellisenä päivänä sain täytettyä pari pohjastaan haljennutta paljua. Laitoin pohjalle reilusti styroksia harson alle ja päälle reilusti multaa. Paljujen reunoille istutin suikeroalpia ja keskelle istutan -kunhan kunnolla aloittavat kasvunsa- daalioita.


Niinhän sinäkin päivänä sää pääsi yllättämään; istutukset peittyivät rakeisiin.

Kasvihuoneessa oli kuitenkin lämpöä riittävästi taimien kouluttamiseen. Tomaatteja purkitin isompiin astioihin apulaiseni kanssa.

"Mää voin viärä tän tomaatintaimen jo kasvaan tonne sivummalle."


Arvoisat naapurit; jos tienvieressä kesällä rehottaa Moneymakerin taimi täynnä tomaatteja, saatte niitä ottaa, Jymy sen teidän iloksi sinne istutti.

                                              "Kaivaisinko sulle pari kuoppaa?"


                           "Tossa olis nyt ainakin yks`, istuta siihen vaikka potaatti."


                                            "Mää lämmitän tän valmiiks`"
 

 Päällystän syksyisin kasvilavat lehdillä, niitä riittää sekä kompostiin, että näihin lavoihin. Lehtikate on poistettava keväällä, maa sulaa muuten hitaasti. Maa on vielä aivan jäässä, eikä pientäkään kääntöhommaa voi tehdä. Tulevalla viikolla on se työ edessä.
Ne lavat takapihalla, joita en lehdillä kattanut ovat jo kylvökunnossa.  Syksyllä istutetut talvivalkosipulit ovat selviytyneet hengissä ja ovat kymmensenttisiä.

"Syksyllä kun olin viä ihan pentu, istutettiin Emännän kanssa sipuleita kukkapenkkiin ja ny ne on tollasia. En oo viittinyt niitä yhtään kaivella enkä eres oo tallannu niitten päälle."

 
 Kasvihuoneen ympäristö on vielä hujan hajan. Edustalla on ollut pihalaattoja paljaan maan pinnalla. Kunhan maa enemmän sulaa ja kuivuu, laitan laattojen alle sanomalehtiä ja katekankaan, eivät rikat pääse niin helposti kasvamaan.
Kasvihuoneesta poistin tiililattian ja niiden tilalle tuli isot ylijäämäbetonilaatat.
Tiilet puolestaan menevät yhden kukkapenkin reunuksiksi.


Kuvan keskiössä poseeraava karvainen energiapakkaus tullee aiheuttamaan erityisen luovuusprojektin kuinka kasvimaat ja istutukset saa pysymään enimmäkseen lavojen reunojen sisäpuolella. Ehdotuksia??


 Kuljin taas köyryssä kuin Kyöpelinvuoren entinen noita ja tein löydön sokkelin viereltä: Mooseksen Palavan Pensaan taimi siinä niin terhakkaana törötti. Pitänee ottaa ja istuttaa se parempaan paikkaan, jännitystä on tiedossa kun ei tiedä onko se valkoinen vai violetti.

Oli tämä sellainen Vapunaika, ettei ennen nähty. Tapanamme on ollut, että kesäkatos laitetaan paikalleen vapuksi, samoin hoidetaan suihkuallas kuntoon ja avataan Makkarabaari.
Ne toimet ovat odottamassa parempia aikoja.
Oikeastaan; tämä säätila tuli meille sopivaan aikaan, saatiin viikonloppuna pesuhuoneen katto uusittua käyttövesiputkirempan jälkeen.

Nyt on sellaiset puutarhakiireet edessä, että on paras katsoa vain yhteen suuntaan ja toimittaa se valmiiksi ja sitten kääntää katse toisaalle jne. jne. jne.

Mistähän aloittaisi -huomenna...





4 kommenttia:

  1. Puutarhahommat ovat vähän kuin remontti. Kun yksi kolkka on kunnossa, muut näyttävät suorastaan rähjäisiltä. Tuo katse yhteen kohteeseen kerrallaan on hyvä ohje, muuten iskee stressi. Kukoistavaa kotipihaa ja aurinkoista kevättä sinne Puolen hehtaarin metsään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään jo keräsin lehdet lavoista, kyllä se tästä taas...

      Poista
  2. Ihana kirjoitus, ilostutti näin aamulla. Kevät on ollut poikkeuksellinen, säät tosiaankin ovat vaihdelleet. Jymy on kyllä mitä mainioin puutarha-apulainen :). Jymyn pitämiseksi kasvilaatikoilta poissa en osaa ehdottaa muuta kuin niitä rumia vihreitä verkkoaitoja. Pari vuotta sitten löysin honkkarista vähän nätimpää metallilanka-aitaa (http://parasta-aikaani.blogspot.fi/2015/08/puskan-takaa.html), mutta voi olla liian hepponen Jymyn kokoiselle koiralle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro Tarja, mää luulin että se oon mää oikee itte mutta se ootkin sää!
      Mulla monta tanakkaa kompostikehystä, niistä oli Jymyllä pentuaitaus syksyllä. Niistä tai betoniteräsverkosta (ei ole kallista)saa ei niin silmiiinpistävän suoja-aitauksen. terv Annelipunneli/Mummukkamaalta

      Poista