Sivut

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

SYVÄKYYKKYÄ JA KIVENPYÖRITYSTÄ



Olohuoneen edustan kukkapenkissä on ollut vuosikaudet suihkuallas. Tänä keväänä siihen tehtiin jonkinkokoinen lätäkkö allaskumista liuskekivireunuksin.


                           Edellinen allas, eli iso pyöreä laastipalju jäi toimettomaksi.


                Eräänä joutilaana kesäpäivän hetkenä syväkyykistyin ison kukkapenkin uumeniin:


   Tuloksena oli kaksi kottikärryllistä kompostintäytettä. Vuohenputket on hyvä kitkeä jo mittaansa kasvaneina, kosteasta maasta ne lähtevät melkein koko juurakoineen. Ei niistä näinkään kokonaan eroon pääse, mutta kitkeminen on tuloksellisempaa, kuten näkyy:D


                Jopa tuli alastoman näköistä kukkapenkkiin, ja ajatukseni pääsivät toimeen.


 Keväisiltä Kunnan Kaivurimiehiltä jäi toivomani kivet siirtämättä ja olin viritellyt ajatusta, että Juhannusmiehet ne kivet siirtävät.  Ennen toimeen tarttumista piti pitää  strategiapalaveri pihakeinussa omenapuun alla.


                         Isämies- herra Kukkaro ryhtyi poikiensa työnohjaajaksi.


     Neljäs Poika nuorimpana pääsi isoimman kiven pyörittäjäksi. Ei siinä kauaa kenenkään nokka tuhissut kun kivet oli pyöritetty uusille paikoille.


Isot kivet asettuivat toivomaani asentoon ja tyhjään kuoppaan asetan joutilaan laastipaljun pieneksi vesielementiksi. Iso kuunliljapehko joutuu hiukan siirtymään. Käyn lapiohommiin heti arjen alettua.


                       Unikot, päivänliljat, iirikset ja akileijat kukkivat komeasti.
                          Huhtakurjenpolvi on avannut yhdestä  pehkosta ihanat siniset kukkansa.


Mooseksen palava pensas on aina ollut kukassa juhannuksen aikaan. Nyt vasta ovat avautumassa ensimmäiset valkoiset huumaavasti tuoksuvat kukat.


Tuholaisia ei ole missään kukinnoissa näkynyt, ei edes yhtään liljakukkoa. Lehtokotiloita olen kerännyt muutaman etikkapulloon. Tämä yksi satunnainen ja tuntematon pikkukuoriainen majaili rikkaruohon lehdellä.


Takapihan tyhjennetyn kompostin ympärillä etsi munilleen paikkaa tämä kultakuoriainen, sen valtavat toukat murkinoivat kompostiaineet mullaksi. 
Vihreää kuoriaista piti Jymynkin tarkistella simästä silmään.
 

Tässä penkissä kasvaa iso pehko valkoista ja violettia varjoliljaa, metrisiä kuunliljamättäitä, tummaa jaloangervoa, kalliokieloa, ukonhattua ja pian avautuvaa korkeaa ukkolaukkaa. Takareunassa on viiruhelpipöheikkö. Tällä paikalla oli ensimmäinen suihkualtaani, maa on sopivan kosteaa kun kasvit ovat viihtyneet siinä erinomaisesti.


                                                   Takapihan kesäidylliä:


4 kommenttia:

  1. Syväkyykyt ovat vaarallisia, sillä niistä tuppaa tulemaan sarjakyykkyjä. Kun yhteen paikkaan kyykistyy jotain tekemään, löytyy tekemistä monien uusien kyykistymisten verran. Tuttua.
    Saitpa paljon aikaan ja kivetkin siirtyivät kätevästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liian kauan ei kannata samalla paikalla kyykistellä tai on oltava kilikello essun taskussa että saa hälytettyä ylösnostajan paikalle.

      Poista
  2. Kylläpä löysitkin aikamoisen kärryllisen moskaa. Mutta kun työn tekee hyvin ei tartte aina syväkyykitä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin tyydyttävää kun saa kottikärryllisen vihreää siirrettyä kompostin uumeniin.

      Poista