Sivut

tiistai 16. toukokuuta 2017

SUIHKUALTAITA JA MUITA PUUHIA


Kaksikymmentä vuotta sitten katselin pihassani turhanpäiväistä kosteikkoa. Se oli kukkapenkin vieressä ilman mitään "tehtävää". Silloin välähti. Tehdään siihen suihkuallas! Olin sellaisia nähnyt puutarhalehtien kuvissa. Puoliso- herra Kukkaro kun on enemmän tekijämiehiä kuin näkijä- eikä vähääkään romanttinen haaveilija niin toteuttaminen siirtyi minun muskeleilleni.
Ei muuta kuin lapio kouraan ja kaivuuhommiin. Ja minähän kaivoin ja kaivoin kunnes sain tehtyä neljä kertaa neljämetrisen kuopan. Juhannukseksi 1997 se sitten valmistui.


Seuraavan kesänä sitä ihmeteltiin Jaakko-vauvan kanssa. Nyt Jaakko on armeijan harmaissa.

 Vanha Rouva- äitinikin viihtyi poseeraamassa lammen äärellä.



Kesähuone valmistui vuonna 2000, samalla myllättiin etupiha ja perustettiin sisääntulotien kukkapenkki. Sen keskelle jäi taas toimeton monttu ja  sain ajatuksen, että tässähän olisi oiva altaan paikka, sisääntulon vieressä. Kaivoinkin monttua lisää ja sain uuden suihkualtaan paikan. Sen toteutin halvalla, eli käytin allaskumin sijaan tavallisia vihreitä pressuja, kaksi päällekkäin. Tästä altaasta tein vähän pienemmän. Sorakuormista oli jäänyt paljon kiviä ja niillä reunustin tämän kakkosaltaan. Siitä tulikin oikein kiva.


                              Kaksivuotias Roni ihailee suihkun vesihelmiä.
Muutaman vuoden pressukankaat kestivät altaan alla eikä niitä enää haluttu uudistaa. Kaivanto täytettiin risuilla, kivillä ja kompostilla. Taas saatiin muutama neliö lisää perennoille.
Kun nyt katselee tätä kuvaa olisi altaan paras paikka juuri tässä...

Jäin eläkkeelle 2005, silloin jäi ajatuksille ja terassilla istuskelulle aikaa. Joskus keinussa istuskellessa katselin rähjääntynyttä kukkapenkkiä ja taas alkoi kämmenpohjia kutittaa. Ne kaipasivat lapion vartta. Ja eikun kaivamaan. Nyt oli puoliso-herra Kukkarokin vihkiytynyt suihkualtaan solinaan ja auttoi uuden altaan suunnittelussa ja hankinnassa. Paikan sai keskikokoinen valmisallas. Se sijoitettiin terassin eteen niin, että sen näkee olohuoneesta. Minulle tärkeä ratkaisu.

Ensimmäisen altaan allasmuovi oli hapertunut puhki ja sekin joutui poistettavaksi. Joku lapsenlapsistakin siihen ehti mulahtaa. Paikalla on nyt iso perennapenkki kuunliljoille, varjoliljoille, jaloangervoille, kurjenpolville, päivänlijoille ym.

Tälle valmisaltaalle kävi huonosti toissa kesänä, se halkesi ja poistettiin kaatopaikalle. 
Ilman allasta en voinut olla ja viime kesän altaan virkaa toimitti iso laastipalju.
Muuten hyvä, mutta tuuli heitti suihkuvedet kukkapenkkiin ja pumppu joutui joskus hönkimään pelkkää ilmaa tyhjästä altaasta.

Tänä keväänä jossakin vireyden puuskassa päätettiin tehdä uusi suihkuallas allaskumista. 
Toimet aloitettiin Vapun tienoilla ja muistanemme lumet ja myterit jotka nekin haittasivat tämänkin projektin etenemistä.
Edellisen altaan pohja oli täytetty kivillä ja niiden poisto määrättiin minulle.
Vanhasta trampoliinista oli jäänyt kangas lojumaan nurkkiin ja siitä tulikin oiva pohjakangas altaalle.

 "Mää en oikein ymmärrä mitä noi puuhaa, ens mut köytettiin tolppaan kun Isäntä oli käskeny Emäntää heitteleen kauheita kiviä pitkin pihaa. Olis varmaan tehny kipeetä jos ne olis osunu mun kuoanoon, Emäntä kun ei oo mikää hyvä tähtäilijä."


" Emäntä tallo sitä kankasta sinne monttuun ja mää ajattelin mennä sitä vähän auttaan. Sitten mää huamasin, että siihen oli tullu kuraa ja kun oon siistiä sorttia, niin pitihän se putsata. Ajattelin vähän ravistella."

 "Ensin sen verin ihan hitaasti nurmelle ja sitten vähän kauemmaks ja ravistelin niin hyvin, että meinas ihan omat korvat irrota. "


"Emäntä ehti ottaa mun toimituksesta oikeen vilminpätkänkin ja kun se oli sen laittanu veispuukiin niin heti joku sen serkku oli kyselly, että "koirallasko sää työt teetät??"

"Hianoo kun joku ymmärtää mua, kiitos serkku!"

 Tänään oli vihdoinkin niin lämmin päivä, että allasprojekti saatiin tehtyä edes puolivalmiiksi. Perennapenkki jäi keskeneräiseksi. Uusi allaspumppukin on vielä hankittava.

"Mää olin se joka sai ensimmäisenä kiälensä tohon raikkaaseen veteen kastaa. Kyllä mää sitä vettä vähän tassullakin kokeilin. Emäntä arvas, että mää sitä vettä aina haluan ja se teki mua varten ihan oman astumakiven."


Meillä on pihassa vain yksi polku joka vie sisääntulolta kesäkatokseen. Talven aikana (ja muutaman kesänkin) nurmi oli kasvanut laatoituksen päälle ja yhtenä projektina oli laattojen esiinottaminen.
K-raudasta katselin Fiskarsin laattarautaa, mutta oli vähän hintava. Matkalukemisena autossa on Bilteman luettelo ja sitä selatessa löysin edullisen laatta/rikkaruohoraudan, sellainen käytiin hakemassa, 4,99.
Muutaman reunuksen sillä eilen kokeilin ja hyvältä työkalulta se vaikuttikin. Aamulla puoliso- herra Kukkaro kahvipöydässä minua valisti:
"Se sun rautas on tarkotettu niitten laattojen rakojen puhristamiseen, mää sain vanhalla vesurilla ne reunatkin siistiks."
(Erikoinen väri kuvassa, ruoho ei viheriöi vielä yhtään!)

"Mää tein viimeistelyhommat Isännän kanssa. Välillä aina tartuin määkin harjanvarteen kun se sitä mun kuonon edessä pöllytteli."


 "Emäntä hääräili köynnöstensä kimpussa eikä päästäny mua lähellekään. Se nimittäin kiaputti ne kaikki rautalankaverkkojen sisään kun mää kuulemma oon jo yhden kärhön pureskellu poikki. Emäntä ei siittä oikeen tykänny, kai."

"Emäntä ajattelee nykyään mua kaikissa asioissa. Niinkun Äitienpäivälahjankin saamisessa. Se nimittäin ostatti pojillaan (vaikka ne ei sitä tiärä) ittelleen keinutuolin. Rautasen, RTV:stä, etten mää sitä pureskele kun kattelen kun Emäntä häärää kasvihuoneessaan."


"Tossa Emäntä sitten huilailee mustan päivänvarjon alla, keinuttelee ja lukee puutarhalehtiä. Huomaakohan se sitten enää rapsuttaa mua?" 

Terveisin Jymy, melkein 10 kuukautta














6 kommenttia:

  1. Olipas se virkistävä postaus. Ihania nuo Jymyn kommentit. - Suihkulähteet ovat puutarhan sydän. - Aurinkoista viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle suihkulähteen solina ja kimaltelevat pisarat ovat rauhoittavaa sielunhoitoa.

      Poista
  2. Hienot olivat nuo vanhatkin altaat, mutta eiköhän uudesta tule ihan yhtä hieno. Varsinkin, kun Jymy on ollut ahkerasti auttamassa rakentamisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen niistä kovasti tykännyt, mutta eri syistä niitä on poistettu ja uudistettu. No juu, kyllä tämä Jymy on sellainen apulainen, että työntekemistä on alle puolet ja jälkien korjaamiseen menee enempi aika...

      Poista
  3. Onpa hauskasti kirjoitettu juttu pihanne suihkukaivojen eri vaiheista. Jymyn kommentit täydentävät lukunautintoa. Et ole itseäsi säästellyt saadaksesi sen, mitä toivot. "Vanha rouva" on myös hieno rouva. Vesielementti kuuluu mielestäni pihaan. meilläkin on pieni soliseva puro rinteessä.

    VastaaPoista
  4. Meilläkin oli suihkuallas. Jossakin vaiheessa kyllästyttiin siihen.
    Niin se sai lähteä pois eikä ole tullut takaisin. :)
    Kivoja kuvia on mukava katsella.

    VastaaPoista