keskiviikko 31. toukokuuta 2017

JA KOLMAS KERTA

Niinhän siinä kävi, että saatiin Kunnan Miehet kukkapenkin tekoon -jo kolmannen kerran tänä keväänä.  Kävi niin, että keväällä lumien sulaessa aloin ihmetellä kosteaa lätäkköä kasvihuoneeni takapuolella. Kaivelin lapiolla syvemmälle ja sieltähän alkoi pulputa vettä. Tiesin, että paikalla kulkee runkovesiputki ja vahvana epäilynä oli reikä putkessa. Kunnan Miehet kävivät sen korjaamassa, vuoto jatkui. Kävivät toisen kerran, pulputus vain jatkui ja vielä kolmannenkin...


                              Nyt tekivät niin syvän kuopan, että peruskalliokin tuli näkyviin.


Kun huomasin kolmannen vuodon, en ollut ehtinyt kunnostaa myllättyä aluetta ja hyvä niin, se olisi taas jouduttu purkamaan. Muutaman juhannusruusun ehdin istuttaa savikkoon, mutta nyt ne hävisivät.

Kaksi päivää koneet ja miehet siinä mylläsivät, tällä kertaa peittivät koneella kaivannon ja toivat kuormallisen multaa kaivannon peitoksi.


Nyt on tuleville vapaa-ajoille puuhastelua. Melkein kaksikymmentä neliötä neitseellistä kukkamaata, mitähän keksisin? Alue on kasvimaan ja kotitien välissä eli kulkijoiden silmän alla ja etelän aurinkoon katsova. Viime kesänä kasvihuoneen takaa kaadettiin mustanpuhuva vaahtera, yksi pimentävä kuusi ja koivunkänkkyrä.

Tänään kiertelin suunnittelemassa mitä tekisin ja mistä alkaisin.
Ajatuksiani:
-kasvihuoneen seinustalle teen rajatun kasvipenkin, tänä kesänä siinä voi kasvaa vaikka pari/kolme kesäkurpitsaa.
-lähimmäksi ja alimmaksi tien reunaan laitan maksaruohoa ja niiden yläpuolelle vuorenkilpeä, sitä on  iso kasvusto muutaman metrin päässä.
- vuorenkilpien taakse voisin laittaa syksyllä näyttävää tarha-alpia, ja niiden taakse pari/kolme isoa juurakkoa päivänliljaa. Kalliokielo on levinnyt niin, että siitäkin riittää juurakoita tähän penkkiin.  -vanhasta maanmuokkauksesta on jäänyt sopivankokoisia pyöreitä kiviä, ne sopisivat tukemaan vuorenkilpien ryhmää.
-yhtään uutta perennaa ei tarvitse ostaa! "Ellei taho!"

En ole koskaan aiemmin näin neitseelliseen maahan saanut perennapenkkiä perustaa, ihan jo jännittää!

Huomenissa sitten lapion varteen ja hihat heilumaan.




2 kommenttia:

  1. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Tuohan se on monen tarhurin haave, että voisi alusta alkaen suunnitella asuinympäristöä. Sinulla on rahanarvoinen aarreaitta omassa pihassa, mistä ottaa taimet. Helppo laittaa hihat heilumaan, kun ei tarvitse aloittaa puutarhamyymälästä tai taimistosta. Jään odottamaan jälkeen-kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, tässä vaiheessa en enää ole pahoillani viivästyneestä korjauksesta! Nyt on vain niin hiivatin koleaa, että juon ensin neuvoa-antavat päiväkahvit ja sitten uhmaan kylmää ja häivyn ulos. Hikikään ei uhkaa!

      Poista