UNIKKONI MUN JA MUUTAMA MOOSES

Aamulla hieraisin silmiäni kun keittiön ikkunasta näin ihmeen, idänunikkoni on aukaissut ensimmäisen kukkansa! Pulleita nuppuja on vaikka kuinka monta.

Tätä ihmettä ja ihastusta olen odottanut jo kolme kesää. Viime kesän lopulla se yritti avata yhtä kukkaansa siinä kuitenkaan onnistumatta.

Löysin valokuvistani tämän juurakon kukkeimmillaan, kuvan takana lukee -kesä 2007. Alkuperäisen juurakon olen saanut kun täytin 50, eli 22 vuotta sitten!
 Tästä juurakosta otin muutama vuosi sitten palan ja istutin sen takapihan uuteen penkkiin. Nyt se kukkii!

Tämä unikko tekee korkeat, yksinkertaiset ja hehkuvat kukat.  Sen vaeltava ja leviävä sukulainen tekee kerrotut, pörheät kukat ja kukkii aiemmin.

Etupihalla availee edesmenneestä Anttilasta ostettu aniliininpunainen pioni kukkiaan. Vaaleanpunainen ikivanha vielä kasvattaa nuppujaan.

Mooseksen palavan pensaan valkoiset ja lilat alkavat olla täydessä kukassa.

Taas löysin karkulaisina hyvin alkuunlähteneitä Mooseksen alkuja. Siirsin niitä pihatien kesäkukkapenkkiin vahvistumaan.
Viime kesänä kesäkukkapenkki melkein mykisti minut rehevyydellään. Toukokuun alussa kylvin siihen taas yli 40 kesäkukkien siemenpussillista. Kasvuunlähtö on ollut erittäin huonoa, vain viimeksikylvetyt ruiskaunokit ja kehäkukat ovat kunnolla itäneet. Olisiko käynyt niin, että säätila oli liian lämmin , että siemenet olisivat päässeet itämään? Kastelua ovat kyllä saaneet joka päivä. Vai haittasiko tulppaaninsipulit jotenkin itämistä?
Kaikki syksyllä istutetut tulppaaninsipulit olen nostanut jo ylös. Syksyllä istutan ne uudelleen tiiviimpiin ryhmiin.
Taidan tehdä tästäkin penkistä perennoille kasvupaikan. Taimista ei ole pulaa.

Kuivuus on ollut toisaalta hyväksi kukka- ja kasvimailla; kotiloita on kyllä näkynyt muutamia ja niitä lilluu jonkinlainen määrä etikkavedessä, mutta vaelluksia ei ole näkynyt. Varuillaan kuitenkin saa olla, ettei puutarhaa valloita kutsumattomat otukset. Hyi, sanon minä!

 Yksi onneton kotilo oli eksynyt kasvisuojaan. Vihreä suoja ja muoviset kasvatuspaljut keräävät näköjään pinnoilleen kotiloita näinkin kuivalla kelillä. Viime kesänä sen jo huomasin. Onneksi on tuota Ferromyliä varattuna, sitä tarjoilen kasvisuojan reunamille ripoteltuna. Ne, jotka tapaan ulkopuolella, laitan etikkakylpyyn surutta.

Tänä keväänä en ole tavannut yhtään liljakukkoa, vain yksi toukkakakkakökkäre oli varjoliljan lehdellä.

Malvakin on jo avannut kukkiaan.

Alapihan neljä vuotta kasvanut 500 metrinen viemärikaivannon aukko on rehevöitynyt lähes umpeen. Enää ei meidän polkuakaan näy.

Neljässä vuodessa on lupiinikasvustokin levinnyt tähän entiseen metsään. Puutarhastani ja pihapiiristä olen niitä hävitellyt, mutta tänne ei intoni enää riitä.

Kasvihuoneissa kaikki hyvin. Omia tomaatteja ja kurkkuja on näköjään kohtapuoliin syömäkunnossa.

Porkkanoita saa alkaa harventaa. Palsternakka on itänyt huonosti, harmi.

Härkäpapua saa kohta tukea. 

Jymy kulkee koko ajan kannoillani, tosin hihnaan kytkettynä. 

Kukkapenkit Jymy on jättänyt rauhaan, ei edes palloa hae jos se vahingossa menee kukkien alle piiloon.

PUUTARHASSA JA KASVIHUONEESSA TÄNÄÄN

Tekipä tämänpäiväinen kylmä tepposet; ei tehnyt mieli pihatöihin, ainakaan ilman kunnon vaatetusta.
Eilinen päivä meni kylillä luuhatessa ja puutarhatyöt siirsin tälle päivälle. Nyt istun lämpimän takan takana ja katselen ikkunasta kesätuulen tuiverrusta pihakoivujen latvuksissa ja siirrän töitä, jospa sitten huomenna...

Kasvihuonekierroksen tarkenin tehdä.
Salaatinlehtiä on poimittu lautaselle ja leivän päälle jo muutama viikko.

Samoin tomaatteja on maustettu itsekasvatetulla basilikalla.

 Lasihuoneessa kasvaa  muutama ostotaimi kurkkuja, alkuja on jo näkyvissä. Itse siemenistä kasvatetut kurkutkin ovat terhakoituneet ja alkavat näyttää kurkuntaimilta.
Lasihuoneen tomaatitkin ovat kuten olla pitää, kukkivia ja reheviä.

Ostin keväällä Lidlistä onnettomannäköisiä tomaatintaimia 12 kpl. Eivät ole enää onnettomia, ne kasvavat ja voivat hyvin uudessa muovihuoneessa.

Vihreässä kasvisuojassakin kasvaa muutama tomaatintaimi. Samassa tilassa säilytän kukkalaatikkokukkia, tällä kertaa Puolison- herra Kukkaron valitsemia sinisiä petunioita ja minun suosimia aniliininpunaisia. Tällä viikolla istutan ne ikkunoiden eteen.
Pitkiksi venähtäneet tsinniat pitäisi jo istuttaa penkkiin, tuulen tyyntymistä nekin odottavat.

Bloggaushuoneeni ikkunan edessä kukkii valkoinen sireeni/syreeni (kuinka vain).

Leikkimökin vieressä kukkii juhannusruusun yksi haara.

Päivänlilja alkaa avata kukkiaan. Kohta koko kymmenmetrinen penkki kukkii keltaisena.

Samoin unikot ovat avautuneet, niitä on siellä täällä, saavat olla minun puolestani. Unikon kuihtunut kukkavarsi on koristeellinen kuivattuna maljakossa.

Idänunikkokin takapihan penkissä on tehnyt monta suurensuurta nuppua, odotan malttamattomana niiden avautumista.

Makkarabaarin takana on laukkojen penkki. Tulevana syksynä niitä voisi istuttaa kolminkertaisen määrän. Tämä nyt itselleni muistutukseksi.

Hämärän tienvieren varrella tulppaanit yhä jaksavat kukkia. Näitä täytyy hankkia syksyksi lisää kun näyttävät kukkivan muita pidempään. Loppu niilläkin jo häämöttää, mutta vielä elävöittävät penkkiä ennen valkoisten leimukukkien ja päivänliljojen rehevöitymistä.

Nyt on jännittävät paikat -tuleeko täksi yöksi "hallanvaara alaville maille". Vielä lämpötila näyttää yhdeksää astetta. Aamulla mittarissa oli neljä astetta. Tein  vielä  iltalenkin ja heitin peitot mansikoiden ja kukkanuppuisten kesäkurpitsojen  päälle.

 Osan salkopavuista istutin jo ulos köynnöskaarien juurille, suojaan ne kynttilälyhdyillä näin kylmällä ilmalla.
 Näitä kynttilälyhtyjä olen säästänyt vuosittain, ne ovat käteviä pakkas- ja kasvusuojia.
Kasvihuoneessa uskon salkopapujen säilyvän ilman suojaa.

Härkäpavut selvinnevät ilman suojaa?!

Omenapuiden kukinnan aikaan olin huolissani kun pölyttäjiä oli niin vähän. Raakileita onneksi näyttää tulevan -ja paljon. Säilyisivät nyt tuholaisilta. Olisiko juuri nyt se hetki, että pihlajanmarjakoit saisi pysymään pois omenanraakileista jos antaisi vähän tuholaisruiskutetta? Sanokaa tähän vastaus, Te viisaammat, pyydän!

OMAN KYLÄN PUUTARHALLA JA TAIMIEN ISTUTUSTA

Meidän kylällä on oiva puutarha, Ylisen Kauppapuutarha. Sieltä hain taas täydennystä kasvatettavaksi kun omat siemenkasvatukset ovat mitä ovat.

Puutarhalle on meiltä lyhyt kävelymatka, mutta autolla piti nyt mennä kun oli multasäkkien hankinta ajankohtaista.
Naapuri kyseli: "Mitä multasäkki maksoi?"
Minä vähän hölmistyneenä: "En kysynyt, viides säkki tuli kaupan päälle!" Hellekö pääni sekoitti kun en hintaa ymmärtänyt kysyä.
Tällä kertaa multasäkkien lisäksi ostin vain kurkun, tillin, paprikan ja pienen amppelitomaatin.
Puoliso- herra Kukkaro osti itselleen kesätyömaan eli ison tomaattiamppelin huoneensa ikkunan eteen.

Vihreään muovihuoneeseen istutin itsekasvatetut tomaatit. Lisää sinne niitä tulee kunhan vielä vahvistuvat toisessa kasvihuoneessa.

Isossa muovihuoneessa kasvaa Lidlin 12 tomaatintainta. Oli aika työ löytää niille nimiä, kun en osaa näitä eteläisen Euroopan kieliä. Ihan tuttuja onneksi ovat kun nimet sain selville.
Pakkauksesta leikkasin nimilaput irti ja ripustin ne oikeille taimille. Onneksi jokaisen purkin kyljessä oli liimalapulla lajikkeen nimi.

Kuinkahan tässä käy, saanko viiniaineet omista rypäleistä kun näissä taimissa ei vielä näy kukan kukkaa?!

Lasihuoneenkin Zilga kukkii niukasti, samoin ulkoterssin viiniköynnös. No, kaikilla on oikeus levätä silloin kun se on tarpeellista. Viiniköynnöksillä se aika näköjään on tänä kesänä.

Omenapuut ovat valtavassa kukkapilvessä, tämä rujo ja käkkäräinen Melbakin.

Vain Åkero pihistelee nuppujensa kanssa. Eräänä kesänä se oli kukassa vasta juhannuksen aikaan.
Nyt on pieni huoli paidan alla kun pölyttäjiä näyttää olevan vain vähän. Se tietää sitä, että omenasatoa ei varmuudella saada. Toinen huolenaihe on se, ettei pihlajissa ole niissäkään kukan kukkaa. Se taas tietää sitä, että pihlajanmarjakoilla on onnenpäivät kun pääsevät syömään omenoita- jos niitä tulee.

Maissit ja kesäkurpitsat on istutettu, maissit istutin tynnyrinpuolikkaisiin ja osan lasihuoneen taakse mansikoiden seuraan.

Kesäkukat kukkalaatikoihin on  hankkimatta, sipulikukat ovat vielä niin näyttäviä, ettei muita nyt tarvita viemään niiltä ihailua.

Päivänliljat ja unikot taitavat avautua viikonlopun aikana.

 Voi näitä Onnen Päiviä!

 Hyvää viikonloppua!

RETROTUOLIT, TUUNAUSTARVE KUMOTTU

Kotipihamme ensimmäisiksi puutarhatuoleiksi 1978 ostimme HobbyHallista neljä kokoontaittuvaa valkoista tuolia.

Jostakin kummallisesta syystä olen kiintynyt niihin sydänjuuriani myöten. Välillä ne on annettu kylän saunalle tuoleiksi, mutta kun niitä ei käytetty vuosiin, haimme ne takaisin omaan pihaan. Luonto on ottanut tuolit käsittelyynsä ja istuttanut omia pölyjään niiden pinnoille. Auringonpalvojille ja pihassaistuskelijoille hankittiin uusia istuimia ja nämä neljä jo rähjääntynyttä tuolia saivat siirtyä takapihalle piiloon parempien tieltä.

(Kuvat ovat kesältä 2015 pojanpojan rippijuhlasisustuksesta)

Jo pari kesää olen ajatellut tuunata retrotuolit uuteen kuosiin. Ajattelin uudistaa niitä maalaamalla ne auto/erikoismaalilla.
Puolison- herra Kukkaron suostuttelin pesemään niistä neljänkymmenen vuoden töhnät painepesurilla.
Niin tapahtui ja tulosta tuli! Tuoleista tuli kuin uudet, ei enää tarvitse piilotella takapihalle pois juhlaväen silmistä.

Näissä on se huippuetu, etteivät jalat uppoa pihanurmen sisälle kuten "jalallisissa" tuoleissa usein käy. Niitä on kevyt liikutellakin varjoon tai aurinkoon.
Kesäpäivää on kiva viettää paljaat varpaat nurmen päällä.
Eilen illalla vilkaisin HobbyHallin sivuja, siellä on myynnissä juuri samanmalliset Varaxin Retro-tuolit, tosin istuin ja selkänoja ovat punaiseksi maalattua mäntyä- ja hinta 235€ kpl!

Keskimmäisen kuvan valkoiset alumiinituolit on ostettu a`10€/kpl Plantagenin syksyn poistomyynnistä.
Valkoisen puisen sohvaryhmän tarinan olen jo aiemmin kertonut.

Riippumattonikin taitaa olla jo retroa, se saa odottaa ripustamista, saa koivu heitellä ensin norkkonsa taivahan tuuliin.

Ai niin, retroa taidan jo olla minäkin, pieni tuunaus saattaisi tehdä hyvää. Siirryn tästä ompeluksien pariin.
Kesäistä perjantai-iltaa itse kullekin tuunaajalle.

PERUNAJAUHOPORKKANOITA JA LIDLIN TOMAATINTAIMIA

Sattumoisin poikkesin viikolla Lidlissä kun vietiin TETtiläistä bussipysäkille. Heti oven suussa oli häkkyrä täynnä tomaatintaimia, näyttivät surullisen nuopeilta.

Tutkiskelin tarkemmin pakkausta ja taimet alkoivatkin kiinnostaa, olivat sen verran erikoisia.

Ostin heti kaksi kuuden taimen laatikkoa. Tusina taimia maksoi 12 €. Puutarhalla taimista pyydetään 2,5-3 € kpl, mutta ovat tanakoita perus -Tanskanvientiä, niihin luotan.
Kasvihuoneeseen päästyään taimet virkosivat terhakoiksi tomaatintaimiksi. Muutaman päivän saavat vielä vahvistua laatikossaan.  Uuteen muovihuoneeseen ne vien kunhan  haen lisää multaa.
Omatkin taimet ovat alkaneet vahvistua vasta nyt.

Eilinen päivä vierähti takapihan kasvikompostin tyhjennyksessä. Tämänkin kompostin kehykset ovat Lidlistä jostakin ylijäämäpöydästä. Halpa, n 20 € ostos. Apumies pyrähti paikalle kun olin tyhjentänyt kompostin pohjia myöten. Jotkut osaavat ajoittaa kulkunsa. Hm!

Tyhjentämiseen tarvitsin neljä erilaista kottikärryä, vanhan vauvanammeen ja pari paljua.
Ai miksi noin monta välinettä? No siksi kun lajittelin kompostin sisällön: kuivat, karkeat rangat uuden kompostin pohjalle, maatumattomat töppäreet niiden päälle, puoliksi "sulaneet" lehdet sekoitettavaksi mullan kanssa kasvilavaan ja paras maatunut komposti omaan laariinsa.
Ruokakompostin tyhjennys vielä saa odottaa viileämpää ilmastoa.

Maatuneella kompostilla yritän saada eloa Kunnan Kukkapenkin jankkoiseen maaperään.
Viime kesänä vesiputkivuodon korjauksen jälkeen tein tienviereen kukkapenkin ja nyt se alkaa kukoistaa, lisäravintoa maa kuitenkin kaipaa.
Nyt siinä kukoistaa aivan upeat tulppaanit ja narsissit sekä leirikoululaisten orvokit.

Kasvilavoihin etupihan puolelle olen kylvänyt härkäpavut, kyssäkaalit, punajuuret ja salaatit.
Kesäkurpitsat ja maissit odottavat lämpimässä kasvihuoneessa ulospääsyä. Vahvistukoot vielä.
Kesäkurpitsoita istutan lehtikompostin päälle Åkero-omenapuun alle. Jonakin kesänä kurpitsa innostui kasvamaan kilpaa omenapuun kanssa ja ylettyi korkeimmillaan sen latvaan asti. Siellä ne kurpitsat heiluivat vierekkäin omenien kanssa.

Takapihan entiseen lasten kerrosänkylavaan istutettiin perinteinen Timo-peruna ja peiteltiin kompostin lehdillä ja ruohonleikkuujätteellä.
Palsternakat ja porkkanat ja sipulit pääsivät yhteiseen lavaan.
Porkkanansiemeniä liotin yön yli ja sekoitin perunajauholiemeen Ikean pussiin.

Kiisselin lirutin pussinkulmasta kasvimaan vakoihin.

Vielä on kylvämättä kesäkukkien siemenet. Eräänä lepohetkenä istuskelin kasvihuoneessa ja revin pusseja. Niitä oli 40. Sekoitin kaikki kesäkukat yhteen purkkiin. Kesäkukkapenkki tarvitsee lisää hyvää multaa joten nekin joutuvat odottamaan parempaa kylvöhetkeä. Sekoitan siemenien joukkoon hienoa hiekkaa, siten niitä on helpompi kylvää vaikka isoreikäisen siivilän läpi.

Olen hullaantunut viime syksyn sipuliostoksista. Tulppaanit ovat aivan upeita- pitkiä ja kookkaita ja sattumalta sopivan värisiä. Syksyllä istutin ne suoriin riveihin, hauskoilta ne näyttävät niinkin. Taidan kuitenkin nostaa ne väreittäin ylös kukinnan jälkeen ja tehdä uudenlaiset istutukset myöhemmin syksyllä.
Luumupuu kukkii nyt, kirsikka aloittelee ja omenapuut ovat kukassa tulevalla viikolla.

"Mua muuten ei enää yhtään kiinnosta noi puutarhahommat, en viitti edes kukkapenkkiin tassujani ohjata. Mua kiinnostaa enemmän nää poikien väliset jalitsumatsit."

 Leppoisaa alkavaa viikkoa!