VALKOVUOKKOJA JA LÄHTEENSILMÄ

Vihdoinkin saatiin meidän nurkille lämmin ja sateeton viikonloppu. Pitkät päivät tehtiin pihapuuhia ja valmistakin saatiin aikaan.
Puoliso- herra Kukkaro puhalteli pihatiet puhtaiksi ja minä surauttelin Boschillani korkean pinon oksia hakkeeksi.
Marjapensaille heittelin kananp-t ja hakkeet päälle. Syksyllä sidoimme marjapensaat lyhteiksi ja nyt oli helppo hoidella pensaitten alustat siisteiksi. Lyhteille sidotut puskat eivät lamoa talven lumien alla ja ovat heti keväällä terhakkaasti pystyssä kun sidonnat aukaisee.

Talvivalkosipulit omassa penkissään ovat napakoita alkuja, itusipuleita on näköjään kylväytynyt sinne tänne joten valkosipuleita on vähän joka paikassa.

Sadonkorjuuseenkin  pääsee, lipstikat ja ruohosipulit ovat jo reheviä mättäitä.
Syksyllä korjaamatta jääneet muutamat purjotkin ovat keräilykypsiä perunasopan mausteeksi.
Kuinka jäivätkin keräämättä???

Takapihan kukkapenkissä on idänunikko lähtenyt hyvään kasvuun. Tämä unikko tekee valtavat hehkuvan "unikonpunaiset" kukinnot.  Siirsin sen uuteen paikkaan pari vuotta sitten. Viime syksyn viimeisillä lämpimillä se yritti avata ainoan kukkansa onnistumatta siinä täydellisesti. Nyt kukinta saattaa onnistuakin. Juurakko on Puutarhavelhotätini jo 1900-luvulla antama alku.
Jos jotakin juurakoita tänä keväänä ostan ne tulevat olemaan unikoita, vaaleanpunaisia.

Etupihan penkeissä ovat unikot valloittaneet tyhjät paikat, annan niiden olla ja kukkia kaikessa rauhassa, kesäkuun alku on niiden loiston aikaa.

Viime kesänä tein kolme uutta kukkapenkkiä ja korjasin pari vanhaa.
"Pestyjen kivien" penkki Makkarabaarin takana on nyt sipulikukkien valtakuntaa. Siinä on hyvällä alulla narsissit, laukat ja kevättähdet. Kuun lopulla lisään tähän reilusti multaa ja kylvän monta pussillista kesäkukkien siemeniä.

Tienvieren toisen penkin reunustin ylijäämätiilillä pitkäksi suoraksi penkiksi "rivi-ihmisen" psyykeeni mukaan. Viime keväänä huomasin, että teen kaikista penkeistä suoria kaukaloita ja vain jonkin penkin olen saanut ikään kuin vahingossa muodokkaammaksi.
Tulppaanitkin siinä ovat suorassa kuin sotapo...eikun henkilöt. Tähänkin penkkiin riittää kesäkukkien siemeniä. Yllättävän hyvin ovat tiilet pysyneet asennossa vaikka tien talven lumet on aurattu / lapioitu niiden päälle. Tulppaanien takaa pitäisi nousta toinenkin rivi tulppaaneita.
Muuten, menneenä talvena ei näkynyt täällä myyriä, oliko Teillä?

Takapihalla ja metsänreunassa ovat valkovuokot kukassa.

Samoin sinivuokot ovat vallanneet isot alueet entisestä metsästä.

Satuin kiertelemään Puolen Hehtaarin Metsässäni pikkukuokka kädessä. Ihmettelen aina alapihan sammalikon punertavaa väriä. Tontin yläreunassa sen on heleän vihreää. Eri lajiketta?

Kuusen kannon juurella oli vesilätäkkö ja kun kädessä oli työkalu, niin olin kuin pikkupoi ..henkilö kun innostuin tekemään puroa, että vesi pääsi virtaamaan . Oikeasti, kuusikossa on ollut lähteensilmä joka on nyt hautautunut kasvuston alle. Nytkin se pulputti kirkasta vettä "silmästään" kun vähän kaivelin kurakkoa.
Puolisolla -herra Kukkarolla ei riitä ymmärrystä sen esille kaivamiseen. Ehdotukseni sai viipyilevän katseen...
Oma lähde olisi kiva omistaa. Naapurilla oli sellainen ja hän myi kolikoilla lähdevettä kyläläisille.

Kesäkatoskin saatiin taas asennettua ja kalusteet rahdattua paikalleen. Sisustus on vielä karun näköinen, pöydältä puuttuu kukat ja muut koristelut.

Takapihan kasvihuoneen siirto autokatoksen viereen odottaa... Kahteen mieheen -puoliso- herra Kukkaro ja minä- rouva Myttynen sen aiomme kokonaisena siirtää. Hmm!
Tulen kuulemaan useammankin kerran:" Ei tu onnistuun, ei tu onnistuun!" Väännän kuulokojeen äänettömälle niin tämäkin homma taas sujuu kuin tyhjää vain.
Tulevalla viikolla aloitetaan uuden muovikasvihuoneen kyhääminen. Uusi kasvihuone tehdään viiniköynnösten takia. Niitä on kaksi muutaman vuoden ikäistä eikä tämä kasvisuoja riitä niille talvisuojaksi.

Tänään pääsi aloitettujen töiden listalle etuterassin tuunaus. Viikonlopputeinit sattuivat olemaan lavankantoapuna moponpesujen välissä.

"Kylän melkein karvaton koira" oli apuna, haukkumisiakin kuului, tehtiinkö jokin toimi väärin?

Iloisia yllätyksiä löytyi kun kaksinkerroin kuljin kasvistoissani: Lidlin viimekeväinen köynnöskuusama on hyvin hengissä ja pukkaa terhakoita lehtiä. Myös Jackmannii-kärhö näyttää elävältä.

Kasvihuoneesta en puhu nyt enempää, salaatit, tillit ja persiljat ovat itäneet laatikossa, joriinin taimet ovat 30 senttisiä, miekkaliljat tanakoita.
Tomaatintaimiostoksille on syytä mennä...
Aurinkoista viikkoa!