PÄIVÄN SATO JA TULEVIA SUUNNITELMIA

  Sadonkorjuupäivä: salkopavun  koko sato, reunalla viimeiset kurkut, keskellä-  eivät ole kesäkurpitsoita, ne ovat härkäpapua, viisi tainta iti, tässä tulos!
Keltaiset satelliitit ovat kesäkurpitsaa, sitä on tulossa enemmän kuin mitään muuta. 
Tämän kesän keittiöpuutarhurointi ja sadonkorjuun tulos ei ole tosikkojen hommaa!

 Ei, ei tässä olla pilkillä vaikka sään puolesta voisikin olla. Kesää ollaan paketoimassa.

Sinipallo-ohdakkeissa on aiempina vuosina pallukoiden sinistymisvaiheessa käynyt kova kuhina, oikea ampiaisten ja mehiläisten taisto. Nyt on pörinä verkkaista eikä medestä tarvitse taistella. Kaikille sitä riittää.

Sinipallo-ohdake ei ole parhaimman kukkapenkin kasvi, mutta sen tarkoitus on olla ilonani  kun katsahdan työpöydältäni ikkunasta ulos ja saan seurata pörriäisten elämää.
Kun medet on kerätty, katkaisen ohdakkeet matalaksi.

Sama näkemisen tarve minulla on muidenkin ikkunoiden edessä; takapihankin kukat ovat niin korkeita, että aamukahvipöydässä istuessa näen ne. Olohuoneenkin ikkunoiden edessä on kukkapenkit ja niitä voi ihailla tv:n katselun välissä.

Makuuhuoneen ikkunoiden edessä en pidä koskaan verhoja. Näkymä on nyt tällainen kun avaan silmäni (ja laitan monitehot päähäni).

 

Kaikki jaloangervoni ovat vanhaa tummanpunaista kantaa. 

Isoiksi pehkoiksi kasvaneet kuunliljat ovat samaa ikäluokkaa. Talon toisella puolla on kotiloarmeija syönyt kuunliljan lehdet pitsimäisiksi, tänne ne eivät ole ehtineet

Tienvieren pitkän penkin angervot ovat jääneet päivänliljojen alle ja ne on nostettava piakkoin ylös ja istutettava reunemmaksi

 

 

Kevään kylmillä paleltunut hortensia on parhaimmillaan nyt.

Istutin uuden syyshortensian tuijien eteen, nyt se jo kukkii upeasti.

Toisen (-50%), pienemmän istutin sisääntulotien tuijan vierelle.

Päivänliljojen taakse marja-aronioitten eteen istutin valkoista leimua 15 juurakkoa. Ostin Kodin terrasta ensin viisi alkua ja ne alkoivat heti tuuhettua,  Viherpeukaloilta muun tilaukseni lisäksi yritin saada lisää valkoista, mutta samaa laatua siellä ei ollut. Onnekseni  leimuja oli vielä Terrassa ja ostin hyllyn tyhjäksi. 3,70 olivat kappale. Ankealta tuo penkki vielä näyttää, väleihin istutan sipulikukkia kunhan sää tässä (tästäkin) viilenee. Kukkalaatikoista poistetut orvokitkin virkistyivät uudelleen ja orvokinsiemetkin ovat itäneet.

Olen lueskellut monia puutarhablogeja kesän aikana ja niin on käynyt, että "visuaaliskriittisyys" on minunkin elämääni alkanut juurtua. Eli miltä näyttää- on mielessäni kun tiluksillani kuljen.
Olen "antaa kaikkien kukkien kukkia"-tyyppi enkä heitä kukanalkuja pois kun niitä löydän. Huhtakurjenpolvi ihanan sinisillä kukillaan lisääntyy  pontevasti. Leikkaan puskat mataliksi kukinnan jälkeen. Tänään ne näyttävät tältä: kauniit, terveet, vihreät ja tuuheat puskat.

Mutta: niitä on nyt liikaa kaikissa penkeissä. Siis huhtakurjenpolvetkin saavat siirtyä -johonkin. Lapionvarsi jo näkyy kukkapenkin kulmalla. Huhtakurjenpolvea ei siirto haittaa.
Samalla katselmuskierroksella mietin aivan väärään paikkaan istuttamalleni lyhtykoisolle uutta sijoitusta.
Lyhtykoisohan on myös holtiton leviäjä ja lamoavana kasvina ei muiden joukkoon oikein sovi.
Sille löytyy kasvupaikka leikkimökin takaa Suomi 100-vuotta tammenalun ympäriltä.

Joskus ostin syysleimua, mutta se taisikin olla tavallista lilanväristä maatiaisleimua kun on niin ohutvartista ja pitkänhuiskeaa. Sekin saa uuden kasvupaikan kasvihuoneen viereisestä "Kunnan penkistä".
Takapihan penkissä kasvaa  muutaman vuoden ikäistä punaista syysleimua, se alkaa näköjään nyt avata kukkiaan.
Samoin on avautumassa ainoa talvilta säästynyt puulilja.
Kaunopunahattua on ollut monta alkua, mutta nyt näyttää vain yhdessä alussa olevan kukkia. Yksi juurakko on ollut piilossa jalopähkämön alla ja pääsee sekin uuteen, valoisampaan paikkaan.

Vuorikaunokki perinneperennana viihtyisi paremmin omissa oloissaan, kivahan se on täydessä kukassa, mutta kukinnan jälkeen muiden joukossa ei ole edukseen.
Tämän vuorikaunokin alun sain läheiseltä kyläläiseltä.
Elokuun alussa vietiin muistoadressi tyhjentyneen talon postilaatikkoon.

                        Vuorikaunokit pääsevät Ebban muistoksi kotitien peltojen äärelle.

Kylän halpakaupan siementelineestä olen ostanut nyt kaikki -luulisin -tulevan kesän kylvettävät kukkani. Halvalla sain, olivat 39 senttiä pussi. Nyt niitä on kiva hipelöidä tuleva talvi.

Porkkanat ja palsternakat kylvän jo syksyllä talvivalkosipuleiden kumppaniksi. Talvivalkosipulin kukkavarret ovat persoonallisia linjoiltaan ja säilyvät pitkään maljakossa.

Vaikka otsikkona on päivän sato, se on härkäpavun, kurkun , salkopavun ja kesäkurpitsan koko kesän sato. Tomaatteja -nyt alkavat kypsyä,  marjoja, omenia ja yrttejä on saatu lähes entisvuotiset sadot.

                                Kesäkukkaloistosta nauttien -hyvää viikonloppua kaikille!