"EIKS NÄITÄ VOI VÄHÄN VÄHENTÄÄ?"

Tällaisella lausahduksella sai Puoliso-herra Kukkaro leukani loksahtamaan vähän alasuuntaan.

Mitä! Pitäisikö minun pienentää rehevintä kukkapenkkiäni? Ja Puolison käskystä. Käskyltä tuo lausahdus kuulosti minun korvissani.

Siitä on jo yli kymmenen vuotta aikaa kun ko. kukkapenkki perustettiin kesähuoneen kaivuun muokkaamalle paikalle. Penkissä kasvaa tienvierellä parikymmentä tummanpunaista jaloangervoa, niiden takana saman verran päivänliljoja. Kesähuoneen edessä on iiriksiä ja penkin keskellä jalomalvaa, hämyliljaa, isoa kurjenpolvea, keltaista nauhusta ym. Toisella reunalla kasvaa kalliokielot ja kuunliljat, kivenreunalla ruusukvitteni. Näiden yläpuolella on iso punakaneli. Ja sen alla puutarhakeinu.

Punakaneli oli se joka sai Puolison vaatimaan kukkien vähentämistä. Syy: " Omenia on niin hankala noukkia sieltä maasta kukkien joukosta. Ja onko näitä muutenkaan pakko olla näin paljon?"

Tottahan se on, että omenia putoilee kukkapenkkiin, mutta ei se aiemmin mikään ongelma ole ollut.
Yli kymmeneen vuoteen. Nyt kukkapenkki näyttää tältä:

Puolison käsky saattaa sisältää hyvääkin- jos alkaa kaivuumieheksi juurakoiden ylösnostamisessa.
Penkin on vallannut vuohenputki, ja jos kaikki juurakot nyt nostetaan ylös, saatan saada rikkakasvitkin poistettua. Eli saisin "Monet"-tyylisen kukkapenkkini paremmin hallittua.
Puolison kiukku on saatava hyötykäyttöön, sen olen oppinut lähes 50-vuoden yhdessäolon aikana.

Tänään pestiin kasvihuone painepesurilla ja penkit asetettiin uuteen uskoon.

Vanha multa oli niin pölisevää, että oli paras turvautua naamarin käyttöön.

Multapenkkien päälle tulee tänä kesänä istutussäkit, niitä tarvitaan kymmenen. Paprikat kasvatan ruukuissa.

Siivosin työpöydänkin, pääsen sen ääreen vaikka kirjoittelemaan.

Tulevalla viikolla laitan kukkalaatikoihin persiljat, timjamit ja salaatit kasvamaan. Basilika saa vielä lämmitellä sisätiloissa.

Päivällä käytiin Plantagenissa katselemassa kevään puutarhatavara- ym. tarjontaa.

Puoliso on osoittanut kiinnostusta kasvattamaan tomaatteja, ostin neljää lajiketta hänen huolehdittavakseen. Vaikka huhtikuu jo lähentelee puoltaväliä, aion nämä uudet tomaati vielä saada kesäksi kasvukuntoon. Kiire niillä jo on,mutta aiemminkin olen myöhäisillä kylvöillä onnistunut satoa saamaan.

Aiempia tomaattikylvöksiä tuuhettuu kesähuoneen lämmössä. Osa on jo reheviä, osa kitukasvuisia.

Kesäruukkuihin ostin joriinin juurakoita entisten lisäksi. 

Säästin viime syksynä gladioluksen sipulit, talvetin ne varastossa, mutta eivät ne enää olleet kylvökelpoisia. Uudet on näköjään ostettava vuosittain. 

Pojanpoika teki eilen viisi linnunpönttöä ja tänään niitä aseteltiin puihin. 

Jo niitä kämpänvaraajia kierteli ripustajan ympärillä. 

Tarpeeseen näköjään tulivat kun heti alkoi kova viserrys kuulumaan pönttöjen ympärillä.