keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

20,4 ASTETTA JA PIENESSÄ KEKKULISSA, LUULISIN




Kevät tuli ja lumi suli, Mummukka sanoi, että nyt töihin, oli mitä oli.
Pääsiäisen pyhät menivät oikeastaan mitään tekemättä, ainakaan puutarhassa ei tullut puuhailtua mitä aikomuksena oli. Piti nimittäin kunnostaa kasvihuoneen katto mutta materiaali puuttui. Katosta putosi ja halkesi useampi ikkuna ja päätimme, että nyt tai ei koskaan siihen vaihdetaan polykarbonaattikatto. Kyselin kattopakettia KIVIKANKAALTA kun kasvihuoneeni on sieltä ostettu 2002. Paketin hinta oli 350€. Puoliso, herra Kukkaro pitää kukkaronnyörit  niin tiukoilla, että hän otti ja tilasi AKIROLTA 12 levyä hintaan 193€ kuljetuksineen. Tilaus tehtiin pääsiäisviikolla ja eilen ne jo tulivat siistissä paketissa pihaan kannettuina.


Lasikaton purkutyöt aloitettiin heti aamutuimaan ja aika kilinää saatiin maisemaan kuulumaan.


Levyistä oli sahattava pois puolisen metriä että olisivat sopivan mittaiset.
Kesäkatoksen pöytä oli hyvä työpöytä.


Levyjen päädyt piti teipata, ettei ötökät pääse tekemään pesiään kennojen sisälle. Tiesimme, että meillä on läpinäkyvää teippiä rulla jossakin, ei vain muistettu missä. Löytyi oikea rulla kun aikamme etsimme.
"Hei, miksi toinen levy on harmaa ja toinen ihan kirkas?"
Pohdintaa, pohdintaa, tutkiskelua...
Sitten löytyi pieni irrallinen muovin kulma ja kun sen repäisi pois, alkoi taivaskin näkyä. Näissä levyissä on päällä suojamuovi missä lukee työohjeet ja toisella puolella on poistettava läpinäkyvä kelmu.
Levyt kiinnitettiin samoilla metallihärpäkkeillä kuin lasitkin. Lasien irroittamisessa oli oma ohjelmansa: katon lasit oli kiinnitetty silikonilla ja silikoni on ollut ilmeisesti suurin syy kun kattolasit olivat haljenneet. Lasinkin näköjään pitää saada "elää". Oli niissä laseissakin eroja: toiset menivät pudotessaan pieniksi sirpaleiksi, mutta osa jäi isoiksi lohkareiksi.
Luin (kuuntelin) aiemmin Tommi Kinnusen Pinttiä joka kertoo lasitehtaan miljööstä ja lasinteosta. Lasinsirpaleita keräillessäni muistelin kuinka Pintissä alettiin valmistaa tasolasia eli juuri tätä ikkunalasia.

Eilen saatiin katon toinen puoli valmiiksi.
Tänään jatkettiin katontekoa yli 20 asteen helteessä. Välipalana syötiin grillimakkarat. Puoliso -herra Kukkaro kaatoi minullekin janojuomaksi lasillisen kylmää olutta. Niin se vaikutti, että taisin olla ihan pienessä kekkulissa kun jatkoimme töitä.
Katto saatiin valmiiksi ilman kommelluksia. Tyhjensin kasvihuoneen kaikista tavaroista ja pesin sen nurkkia myöten.
Huomenna haen multaa ja kylvän salaatit kasvamaan. Lidlissä on torstaina taimia myynnissä, pitänee hakea muutama alku. Perustaimet ostan paikalliselta YLISEN KAUPPAPUUTARHALTA.


Ennen pääsiäistä saatiin jotakin aikaiseksi: pestiin kesäkatoksen lattia ja laitettiin kesäkalusteet paikoilleen. Yksiltä pöydänjaloilta puuttui pöytälevy, ja sellaisen puoliso- herra Kukkaro teki kestopuusta, 20€ tuli maksamaan tämä uusi 120 senttinen pöytä.


 Puutarhassa perennat ovat hyvässä kasvuvauhdissa, samoin talvivalkosipulit kasvimaalla.
Taimikasvatus on vähänlaista, tomaatit ovat jo aika komeita ja kelloköynnöstä on kasvamassa kokonaista neljä  yli puolimetristä alkua.


Perhe pääsi pölyistään ja saa katsella kotikadun vilinää kasvihuoneen puhtaan ikkunan takaa.



                                       "Tänään on koirien oma päivä, määkin sain makkaraa."



2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa.
    Aikamoinen urakka tuo katon vaihto kasvihuoneeseen. Yllättävän iso säästö syntyi teidän isännän ansiosta.
    Nyt on kesän lämpötilat täälläkin. Raijasin jo tomaatit kasvihuoneeseen. Saattoi kyllä olla uhkarohkea temppu.
    Mukavaa loppuviikkoa teille!

    VastaaPoista
  2. Korjaaminen kannattaa, tuli edullisemmaksi kuin hankkia kokonaan uusi kasvihuone.
    Hyvä, että koirulikin sai makkaransa. On niin tyytyväisen näköinen.

    VastaaPoista