sunnuntai 20. elokuuta 2017

KESÄKUKKIA JA SADONKORJUUTA

En ole muutamaan vuoteen kasvattanut kesäkukkia siemenistä. Menneinä touhukkuuden vuosina - silloin kun päivät täyttyivät palkkatöistä, poikajoukon päivittäisistä huolloista ja harrastuksiin kuljetteluista, luottamustoimissa rypemisistä ynnä muusta -kasvatin kesäkukat ja hyötykasvit siemenistä- kaiken muun ohella. Purkeissa iti lobeliat, petuniat, leijonankidat, samettikukat, unikot, krassit, tuoksuherneet ja vaikka mitkä.
Kun 2005 koitti leppoisat eläkepäivät, ymmärsin jättää kaiken (-lähes-) ns. turhan touhuamisen omasta elämästäni taakse. 
Eli pois jäi mm kesäkukkien siemenkasvatus. Ja syynä oli se, ettei niille löytynyt edustavaa paikkaa kukkiakseen kunnialla.
Tänä kesänä kun tuli tehtyä uusia kukkapenkkejä, oli sopivaa koekäyttää ne kesäkukilla.
Nyt olen aivan hurmaantunut: auringonkukkalinnunsiemenistä ja muutamasta pussillisesta erilaisia kesäkukkia sain tällaisen: aah tätä onnen päivää!


Toinen penkki tienvieressä on peittynyt krassien alle, krasseja kannattaa esikasvattaa tulevana kesänä runsaasti. Valitsin keväällä kirjavalehtiset krassit, mutta yksivärisillä köynnöskrasseilla on minulle mieleisemmänväriset kukat ja lehdet. Auringonkukat taustalla odottavat vielä avautumista.


Nyt on ensi kesää varten ostettu 39 senttiä/pussi kymmenen eri kesäkukkasiemenpussia valmiiksi. Riittävätkö kun taas villiinnyn? Petuniaakin taas yritän kasvattaa. Joskus olen onnistunut, joskus taas en. Hyötykasvinsiemeniäkin jo ostin kun olivat sen 39 senttiä pussi. Härkäpapu oli tämänvuotinen uusi tuttavuus, sitä varasin pari pussia tulevaksi kesäksi.

Tänä kesänä ei suurta, ei edes pientä satoa puutarhasta tai kasvihuoneista kerätä. Kurkkuja on tullut muutama, tomaatit vasta alkavat punertua.
Puoliso- herra Kukkaro halusi huoneensa ikkunan edustalle tomaattiamppelin. Se on antanut satoa -pikkusormenpään kokoisia suupaloja. En mene jatkoon...


Mustia viinimarjapensaita olen uudistanut tänä vuonna. Keväällä ostin pari uutta ja katkoin pari puskaa tyvelle asti ja nyt ovat rehevöityneet ja toivottavasti päästään sadonkorjuuseen jo tulevana kesänä. Entisistä puskista kerättiin vain reilu ämpärillinen mustia viinimarjoja. Muistanko väärin, että joskus yhden puskan sato oli ämpärillinen?

Saskatoon on hauska marjapensas. Yhden pensaan olen pari vuotta sitten uudistanut, silloin jätin pari runkoa kasvamaan, nyt ne ovat viisimetrisiä, mutta taipuvat kun sen tekee hellästi.
Latvuksesta sai kerättyä pari litraa saskoja. Uudet versot marjovat jo hyvin. Kyllä niitä linnuillekin jäi.


Kesäkurpitsoita olen kerännyt vasta muutaman, vaikka taimia on -riittävästi. Pettymys!

Talvivalkosipulit antoivat hyvän sadon ja pikapuoliin on istutettava uudet alut penkkiin ja arempien perennojen juurille myyrien karkoittamiseksi.


Perunat on nostettu, talveksi saatiin yksi ämpärillinen. Riittääkö?

Jymy oli mukana perunannostossa ja kaivoi itselleen penkin suurimman potun. Se riitti yhteiseksi leikkikaluksi monena iltana. Eräällä minun heittovuorolla vippasin potun vahingossa niin kauas puskaan, ettei sitä olla vieläkään löydetty. Jospa tulevana keväänä saadaan yllätysatoa takapihalta.
                                         Sitä ennen tehdään hiekkakakkuja.



2 kommenttia:

  1. Mummukka maalta, niinhän se menee, että kun on oikein paljon kaikkea tekemistä, tuntuu ennättävän vielä niitä - ei pakollisiakin - juttuja. Vai olimmeko vaan nuorempia silloin? Itse ainakin olin ennen nopeampi kuin nykyisin. Sinun kylvökset näkyvät palkitsevan sinut. Kukkasi kukoistavat ja kauniissa rivissä, kuten sinäkin kukoistat kukkien kanssa sävy-sävyyn asussasi. Ja Jymy! Miten pärjäisitkään ilman sen apua? Tämä kesä ei suosinut esim. kurpitsaa. Pieni sato on minullekin tulossa, ellei aurinkoa saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on mennyt! Kun oli paljon kaikkea niin oli sitä muutakin paljon. Talvella tehty kesämekko ensimmäistä kertaa tositoimissa. Parempi myöhään kuin ...

      Poista